Moikka!
Huomenna on vierähtänyt viikko Virroille paluusta ja edelleen mennään hyvin sekavilla fiiliksillä. Päivä päivältä alkaa kuitenkin tuntua enemmän siltä että päätös lähteä oli oikea. Sen verran mukavalta on tuntunut olla pitkästä aikaa kotona!
En tosiaan olisi uskonut lähdön olevan noinkin vaikea. Viimeinen työpäivä meni itku kurkussa hammasta purren ja iltapäivällä lähdöstä ei meinannut tulla mitään. Olin yllättynyt reaktiostani, sillä olin koko ajan tiennyt Kemiössä asumisen olevan vain väliaikaista. Kaiken lisäksi kesästä asti minulla on ollut tunne siitä että halua jossain vaiheessa lähemmäs perhettäni ja ystäviäni. Silti kun lähdön hetki koitti, en enää tiennyt mitä haluan ja mikä on oikea ratkaisu.
 |
| Pakkausapulainen nimeltä Pulla |
On ollut todella outoa kun päivät eivät ole täysin aikataulutettuja ja ratsastettavia hevosiakin on seitsemän sijaan vain kaksi. Kerkesin jo miettimään että mihin oikein tulen päiväni käyttämään, mutta olen jo huomannut että kahteenkin hevoseen saa aikaa kulumaan vaikka kuinka paljon. Ja olenhan tässä ajassa kerennyt jo muidenkin hevosia ratsastamaan. :D
On ollut pitkästä aikaa kivaa kun on ollut aikaa oikeasti keskittyä ratsastamiseen, eikä vain kellon vilkuiluun ja sen miettimiseen miten kaikki hevoset ehtivät ratsastukseen päivän aikana. Olen myös huomannut että kiireen kadottua, myös tietynlainen rentous on palannut ratsastukseeni.
Siitä olen myös hyvin ilonen, että tiedän tämän hetkisten hevosteni pysyvän minulla tulevan kauden loppuun asti. Se lisää motivaatiota treenata ja ratsastaa hevosia entistä paremmiksi, kun ei tarvitse koko ajan pelätä niiden myymistä.
 |
| Mintun monday-mood |
Tänään hyppäsimme myös pitkästä aikaa äidin kanssa. Vaikka homma meneekin nykyään käytännössä niin että äiti vain nostelee puomeja, eikä sano paljon mitään, on se silti ollut asia mitä olen kaivannut.
Perjantaina olisi tarkoitus lähteä molempien hevosten kanssa Lehtimäelle tekemään rataharjoitusta, samalla kun äiti menee pitämään valmennuksia. Jos vaikka sieltä saisin myös vähän video-materiaalia.
//Jenni
Minkä takia äitisi vain nostelee puomeja eikä opeta enää? :) Eikö äitisi ole kuitenkin ihan taitava valmentaja, jolla olisi vielä sullekin annettavaa?
VastaaPoistaTotta kai on annettavaa, mutta jotenkin vuosien aikana homma on vaan lähtenyt menemään näin, että itse valmennus on jäänyt muille valmentajille. Mutta kyllä me äitin kanssa paljon keskustellaan ja mietitään mitä olisi järkevintä minkäkin hevosen kohdalla tehdä ja jos ongelmia tulee niin totta kai äiti on auttamassa.
Poista